Solveig Joks ja Steinar Nilsen:

Monnen ja lubmen mearrasámegielas ja muitalusain

 

Diehtoboksa:

Dutkanprošeakta: Mearrasámi monnečoaggin ja luomečoaggin praksisat ovdanbuktojuvvojit gielas, báikenamain ja muitalusain.

Áigodat: 1.1.2019-31.12.2021.

Ovttasbargoguoimmit: Sámi allaskuvla Árran Julevsáme Guovdasj, Mearrasiida, Billávuotna, NINA Naturbuk Lillehammer.

Dutkanjoavku: Prošeaktajođiheaddji Solveig Joks. Dutkit: Harrieth Aira, Svanhild Andersen ja Steinar Nilsen. Postdoc. Stine Rybråten.

Ruhtadadeapmi: Norgga dutkanráđđi.

 

Min dutkanprošeakta gidde fuomášumi luome- ja monnečoaggimiidda mearrasámi guovlluin Norgga bealde. Praksis lea vuohki mo mii doaimmahat juoiddá, nugo omd. mo mii čoaggit luopmániid dahje moniid. Praksisaid bokte iskat mo oktavuođat olbmuid, eará heakkalaččaid ja ii-heakkalaččaid gaskkas buvttadit máhtuid. Nuppiid sániiguin daddjon de dutkiidjoavku guorahallá mo oktavuođat olbmuid ja eará sivdnádusaid gaskkas buvttadit árbevirolaš máhtuid. Mii háliidat diehtit mo dát oktavuođat bohtet ovdan sámegielas, muitalusain ja báikenamain. Fágaidrasttildeaddji lahkonemiin, nugo servodatfága ja humaniora, mii jearrat: Maid sisttisdollet otná čoagginpraksisat julevsámi ja davvisámi riddoguovlluin, ja makkár mearkkašupmi lea dáid praksisain? Dan sadjái go oaidnit nature olgguldas duohtavuohtan mii lea olbmo olggobealde, de dát prošeakta guorahallá mo iešguđetge duohtavuođat bohtet ovdan olbmo oktavuođain eatnamiidda, čáziide, elliide, muoraide, rásiide ja buot maiguin olbmuin leat oktavuođat iežaset birrasiin. Praksisvuđot lahkoneapmi birrasii lea vuohki mii heive bures oktii sámi máilmmiáddejumiide.

 

Olbmui dáidá leat váttis bidjat sániid máhtuide mat leat čadnon doaimmaide ja vásáhusaide. Danne prošeavtta dutkit leat válljen oassálastit luomečoaggin- ja monnečoagginpraksisain. Dasa lassin sii jearahallet sihke albmáid ja nissoniid. Sii jearahallet eaŋkilolbmuid ja maiddái joavkkuid. Báikkálaš resursajoavkkut bagadallet áššiin mat erenoamážit gusket báikenamaide ja sámegiel doahpagiidda.

 

Prošeavtta áigumuš lea dokumenteret, analyseret ja loktet ovdan luome- ja monnečoaggima mat leat guovddáš vuogit háhkat birgenlági Sámis. Dán guovtti birgenláhkái lea dássážii giddejuvvon unnán fuomášupmi, ja nu leat maiddái dieđut báhcán guorahalakeahttá. Dáid dieđuid mii dál čoaggit ja analyseret. Nu dát dutkanprošeakta galggašii buktit ovdan ođđa dieđuid mat leat mávssolaččat sámi servodagaide, dáčča majoriteahttaservodahkii ja riikkaidgaskasaš eamiálbmotkontekstii. Go prošeakta eksplisihtalaččat deattuha sihke nissoniid ja albmáid birgenlágiid, de šaddá dát dehálaš lassidiehtun dan vátna dutkamii mii lea dahkkon nissoniid árbevirolaš birgenlágiin Sámis. Dás vuolábealde loktet ovdan mat sámi gilážiid máhtut sáhttet leat, makkár oktavuođat olbmuin leat iežaset birrasiidda, ja manne daidda lea dehálaš giddet fuomášumi. Dán artihkkalis mii čuvget olbmuid gaskavuođaid ja olbmuid ja birrasiid gaskavuođaid, mat fátmmastit sihke eallisivdnádusaid ja sivdnádusaid muđui.

 

Niegut mat ovdal leat leamaš duohtavuohta.

Ánne lea 75 jagi boaris. Son ássá mearrasámi gilážis gos lea sullii 100 ássi. Eatnašat doppe leat penšunisttat. Eaba goabbá ge Ánne mánáin oro šat doppe. Soai fárriiga ruovttus eret go álggiiga joatkkaskuvlii. Dattetge niegadeaba goappašagat boahtit ruovttoluotta mánnávuođa ruktui. Nubbi háliida álgit guollebivdduin ja nubbi fas áiggošii cegget šibitnáveha. Dan maid gánddaguovttos niegadeaba, lea leamaš Ánne duohta eallin. Sus lea, nugo máŋga su kránnjáin ge, leamaš lotnolasealáhussan šibitdállu ja guolásteapmi. Su birrasa valljivuođat leat fállan sutnje birgenlági. Giđđat go muohta lea jávkan, de manná Ánne vatnasiin sulluide čoaggit varas moniid. Dasto lea fas geasset áigi vuolgit sulluide, ja dalle ges lubmet. Das ovdal dáidá Ánne juo lubmen luomemeahcis, jus garra biekkat eai leat billistan luomerásiid.

 

Ovttasdoaibman olbmuid ja birrasiid gaskka

Árbevirolaš sámi gilit fállet olbmuide buriid nugo biepmuid ja duodjeávdnasiid. Jus daiguin galgá oažžut ábu, de dárbbaša máhtu. Valljodagat mat leat Ánne birrasis, eai leat čoagginláhkkái oktanaga ja nu ii dárbbaš vuoruhit. Monnečoaggin ii leat seamma áiggis go luomečoaggin. Eanáš áigge leat luopmánat mat leat čoggojuvvon suoidnemánus juo dálus go sarridat láddet. Aŋkke lea nu ahte lea beare maŋŋit vuolgit luomemeahccái go joŋat leat ruvssodan. Ollu ovdal go luomečoaggin álgá, leat giliolbmot čuvvon mielde mo dálki ja biekkat leat leamaš go dat váikkuha mo luomejahki šaddá. Giđđat go luomerássi ihtigoahtá, de fertešii leat goalki, eaige galggašii goittotge leat neavrres dálkkit ja garra biekkat. Ii ge menddo arvás dahje goike giđđa ge leat buorre. Ánne muitala ahte lea ollu mii galgá leat sajis ovdal go šaddá buorre luomejahki. Dálkkis, biekkas ja luopmánis leat oktavuođat. Olbmuin leat máhtut maid leat oahppan go leat hárjánan lubmet. Go luopmánat láddet, de árvvoštallet giliolbmot gos dán jagi gávdná luopmániid. Sii maiddái oidnet maid jekkiide gis ii gánnet vuolgit go doppe dáidá leat áibbas čáhppat. Vejolašvuođat gávdnat luopmániid lea dan duohken mo jeakkit leat giđa biekkaid ektui. Jekkiin mat leat suodjásis, sáhttet leat luopmánat vel heajos luomejagis ge. Gullo maiddái dajaldat “mun lean láddadeamen luopmániid” mii mearkkaša ahte dat olmmoš lea fitnan jeakkis ja oaidnán čurrohiid, ja nu lea vuordimin ahte luopmánat láddet vai beassá fas dohko vuolgit ruovttoluotta daid čoaggit. Nu láddadeapmi šaddá šiehtadus maid olmmoš dahká jekkiin.

 

Dáid maŋimuš jagiid leamaš heajos monnejagit sulluin. Sivvan sáhttá e.e. leat go goaskimat leat lassánan nu olu, ja maŋimuš jagiid leamaš unnán biebmu mearralottiide. Ovdal báhče sihke goaskimiid ja riebaniid sulluin, ja mearralottit besse danin guoddit ráfis. Ánne beassá aŋkke ain muosáhit moni juohke giđa, mii lea hui dehálaš oassi su eallimis. Son dovdá eatnamiid sulluin ja diehtá mo moniid galgá gávdnat. Son geahččá maiddái mo lottit láhttejit. Jos omd. lottit oidnojit gihkamin, de beaivvi maŋŋá diehttelasat sáhttá gávdnat moniid. Go olmmoš lahkana gáirru sullos ja dat áigá juo girdila, de das leat monit beasis. Jos lihkká (varis hávda) lea okto mearas, de diehtá olmmoš gokko hávddas lea beassi. Lihkká lea oainnat mearas dakko lahka gos hávddas lea beassi, vuordimin ahte goas de boahtá vuolás vai beassá fas ođđa moni “duolmmastit” dasa. Álgogiđa sáhttet olbmot guottihit lottiid. Tearbma guottihit muitala juo olbmo ja lotti oktavuođa birra. Dat mearkkaša ahte jos olbmot ain guđđet ovtta moni beassái, de loddi guoddá eanet. Oppanassii ii galgan menddo olu váldit. Dán láhkái čájehit sii vuollegašvuođa, ja seammás jurddašit boahtteáiggi birra. Odne leat máŋga lotti ráfáiduhtton ovdamearkka dihtii hávda, nu ahte daid moniid ii beasa šat čoaggit nugo ovdal lea dahkan.

 

Sámegielas leat dajaldagat nugo láddadit luopmániid ja guottehit lottiid mat bures govvidit olbmo oktavuođa birrasiidda. Go olmmoš lea láddadeamen dahje guotteheamen, de lea dahkamin soames lágan šiehtadusa luomejekkiin ja loddebesiin. Šiehtadus lea ahte son boahtá ruovttoluotta fas go luomi lea láddan ja loddi lea guoddán. Dan áiggis go olmmoš vuordá dassážii go luopmánat leat láddan dan jeakkis mas lei oaidnán ollu čurrogiid ja loddi lea monnen fas besiide masa lei guođđán ovtta moni, de lea su jurdagiin dat jeaggi ja monnebeassi ja dainna lágiin son dagaha oktavuođaid daid guovlluide.

 

 “Mii eat duolmma nuppiid biebmogáriid”

Giliolbmot leat hárjánan atnit árvvus iežaset lagasbirrasiid, ja sii leat oahpahuvvon mo sii galget gulahallat doppe buoremus lági mielde. Dajaldat nugo: “mii eat duolmma nuppiid biebmogáriid” govahallá bures mo olbmot doahttalit nuppiid ja eai mana dohko gos dihtet ahte earát lubmejit. Olbmot maiddái gudnejahttet eará sivdnádusaid go olbmuid. Lea ovdamearkka dihtii dehálaš guldalit mii lihkká go leat vánddardeamen meahcis dahje sulluin. Muhtumin olmmoš deaivá boahtit guovlluide gosa ii dovdda iežas leat bures boahtin. Dalle olmmoš jorgala go son lea oahpahuvvon dasa ahte ii galgga muosehuhttit daid geat eai leat oidnosis, muhto diktit daid leat ráfis. Lihkadit ja vánddardit vuollegašvuođain leat máhtut maid olbmot leat háhkan vásáhusaid bokte go leat viežžan birgejumi iežaset lagas birrasis. Sáhttá dadjat ahte sii leat oahpahuvvon birget iežaset guovlluin. Olmmoš gii lea čeahppi háhkat birgejumi, su lohket ge leamen bures birgejeaddjin.

 

Leago vejolaš govahallat sámi servodaga mas eai leat árbevirolaš gilážat? Háliidivččiimet go mii servodaga mas aivve livčče sámi ásahusat nugo Sámediggi, sámi giella- ja gielddaguovddážat, Sámi allaskuvla, kulturguovddážat, muhto ii oktage giláš gos árbevirolaš eallin ain gávdno nugo guolásteapmi, bivdu, sávzzanávehat, duodji ja monne- ja luomečoaggin. Eai dáidde leat gallis geat eahpidit ahte sámi servodagat livčče geafibut. Dáidá leat maid váttis doalahit sámi servodaga jus eai livčče gilážat gos árbevirolaš eallinvuogit leat doaimmas beaivválaččat. Sámediggi livččii dieđusge ain sáhttán hálddašit sámegiela, muhto jus oktavuohta giliide boatkana gos árbevierru eallá, de livččii sámegiella álkit šaddan kopiijan dárogielas dahje juo eaŋgalasgielas. Mii eat livččii dárbbašan šat dajahusaid ja sániid mat gullet giliid beaivválaš eallimii. Dieđusge sáhtašii vurket giellabáŋkui, muhto maiddái dat sánit šattašedje midjiide apmasat áiggi mielde go mis ii leat šat dárbu daidda. Oainnat árbevirolaš máhtut loktet ja ovdánit buoremusat doppe gos leat beaivválaččat anus.

 

Moaddelot jagi dás ovdal eat dárbbašan jearrat ahte leago sámegiliin boahtte áigi. Dilli dattetge ii leat šat seammá odne go dalle. Odne mii leat oassin globála máilmmis. Áigi lea rievdan. Olbmot fárrejit eret gilážiin. Sii vázzet skuvllaid ja máŋgasat sis vuoruhit dahje bákkus šaddet bargat guhkkin eret doppe gos bajásšadde. Sivat sáhttet leat ollu dasa ahte olbmot orrot guhkkin eret iežaset mánnávuođa ruovttuid. Muhto dat mii lea čielggas lea ahte sámegilážiid olmmošlohku njiedjá. Na, mo dasto oažžut nuoraid bisánit gilážiidda dahje movttiidahttit sin fárret ruovttoluotta? Lea čielggas ahte eiseválddit ovttas báikegottiin fertejit bidjat doaimmaid johtui bissehan dihtii dán negatiivvalaš ovdáneami. Dasa lassin fertejit gilimáhtut adnot árvvus. Lea várra justa odne go olles máilbmi uhkiduvvo rohtodávddain ja nu maid gillá ekonomalaččat, ahte mii oaidnigoahtit man dehálaš iešbirgejupmi lea. Dasa mii dárbbašat máhtuid, ja daid oahppat buoremusat gilážiin, ja dáidá leat maid áidna vuohki gos mii daid oahppat.

 

Nugo dás oaidnit, de luome- ja monnečoaggin dutkamis bohtet ovdan dieđut mat govvejit oktavuođaid mat olbmuin leat iežaset birrasiidda. Mii sáhtášeimmet dan govahallat dádjadeapmin. Bajásšattadettiin mii oahppat dádjadit iežamet guovlluin, ja maiddái oahppat dádjadit máilmmis muđui. Mo mii dádjadit lea dan duohken mo mii leat bajásgesson dasa makkár sadji olbmos lea máilmmis. Nuppiid sániiguin daddjon makkár sadji lea olbmos earáid sivdnádusaid ektui nugo elliid ja buot earát mat gávdnojit min birrasis, sihke dat mat leat oidnosis ja dat mat eai leat.

 

Vuosttas geardde almmuhuvvon Sámis áigečállagis nr. 31, geassemánnu 2020.