Deanušaldi – Tanabru lea viehka ođđa báikenamma. Nugo nama nubbi oassi muitala, de lea sáhka dan báikkis gokko vuosttas šaldi huksejuvvui rastá deanu. Eará ášši lea reŋkoešaldi mii 1939 geasi ceggejuvvui rastá deanu Sieiddá bokte, su. 3,5 km davábealde dálá šaldi, ja mas lea báhcán gáddái dušše šaldegeašmuvra mii ain oidno Ságat áviissas. Reŋkošaldi gaikkoduvvui dálvái, muđui livččii jiekŋajohtin ja giđđadulvi doalvut dan.
Ieš báiki gokko dálá Deanušaldi lea, gohčoduvvui – ja gohčoduvvo gal ain ge – Sieiddájotnjálbmin, ja das várebeallái lei ja lea Sieiddájotguolbba. Lea dábálaš ahte ođđa báikenamat bohtet boares namaid sadjái go báikái bohtet ođđa doaimmat, nugo Deanu ođđa gielddaguovddáš.
Deanušaldi guovllus lea hui rikkis báikkálaš historjá ja dievva báikenamat guktuid bealde deanu, ja ieš detnui ge. Sieiddáguoika ja Sáidenjavvi leat dovdoseamos namat. Sáidenjavvi boahtá dološ muitalusas mas daddjo ahte luossa ja sáidi oktii deaivvadeigga das, go sáidi lei gávnnahan ahte dat áiggui leat seammá searra go luossa, ja háliidii vuodjat bajás Deanu. Soai deaivvadeigga dan báikkis mas dál lea dat namma. Muitalusas lea deŧálaš oassi dat mo Sieiddá ja sáidi jienáduvvoba sullalagaid. Luossa vejii jáhkkihit sáidái ahte dat gal ii ceavzze deanus, de sáidi vuollánii ja vuojai fas vutnii. Lea somá diekkár báikenamaiguin mat vulget dološ muitalusain – nugohčoduvvon álgovuođđomuitalusat. Dat leat šaddan oktasaš opmodahkan, ja lea juoga maid deanulaččat sáhttet muitalit hearvás áššin ovtta báikenama birra – dahje riektaseabbo, dihto báikki birra deanus mas lea aiddo dat namma. Go čuožžu ođđa šaldi alde ja geahččá davás, de lea Sáidenjavvi maid oaidná.
Leat sierra namat maiddái ieš guoikkas, ee. muhtin dabbaliin gosa luossa sáhttá bisánit vuoiŋŋastit, nugo daddjo, ja gos hárjánan luossabivdit sáhttet dan fillet vuggii dohppet. Mun lean maiddái vissis das ahte šaldi máttabealde, oarjjabealde vielttis, gos leat bivdorokkit ja dološ goahtesajit, ahte das ge leamaš sierra namma mii lea jávkan áiggiid mielde. Bivdorokkit muitalit ahte gottit leat dakko johtán rastá deanu, ja goahtesajit muitalit ahte das leat olbmot ássan doloža rájes. Guovllus leat dahkkon arkeologalaš dutkamušat mat duođaštit guhkes áigge anu, ja ovddastit oasi Deanušaldi-guovllu historjjás mii dássážii ii leamaš nu oahpis. Dás lea ain ollu maid boahtteáiggis dutkat.
Eará ášši mii maiddái lea miellagiddevaš Deanušaldiin, lea ahte čoahkkebáiki lea triaŋŋelis mas leat nana fámut mat bohtet golmma sieiddis, okta goappatbealde Deanu, ja okta Sieiddáguoikka gáttis. Sieiddá sieidi lea uhca geađggáš oarjjábealde deanu, veahá davvelis Máskevári girdistášuvnna. Deanu nuorttabealde, Luovttejoga máttabealde, lea Rássejotsieidi, ja Sieiddáguoikka sieidi lea uhca geađggáš guoikka gáttis. Dát golbma sieiddi dahket golmmačiegada, triaŋŋela, mii dološ jáhku mielde lei fámolaš guovlu. Guovllu báikenamat čujuhit dasa, masá buot namain lea Sieiddá oassin, ja namma Sieiddá vuolgá sieiddis. Dáppe leat ovdalis namahuvvon Sieiddájotguolbba, mii lea Sieiddájogas davás, Sieiddásuolu, ja Sieiddá báikegoddi veahá vuollelis. Sieiddá lea Sieiddá guktuid bealde deanu, muhto Kártadoaimmahat lea gávnnahan ahte ferte earuhit Oarjjit ja Nuorttit Sieiddá. Dat orru amas sámegillii, muhto dárogillii lea Vestre ja Østre Seida sajáiduvvan. Muhto dat ii galgga váikkuhit báikki sámegiel nammii mo dal dárogillii adnoš.
Lea somá jurddašit ahte gielddaguovddáš Deanušaldi lea triaŋŋela siskkobealde. Dat lea ášši mainna Deanu gielddapolitihkkárat sáhttet ávkkástallat go dahket deŧálaš mearrádusaid mat gusket guvlui. Lea vuoimmálaš báiki, mii lunddolaččat lea gieldda guovddáš. Guovllu olbmot leat álo čevllohallan dáinna dieđuin. Dat lea máhttu maid váhnemat ja áhkut ja ádját leat muitalan ođđa buolvvaide, ja dat lea dál maiddái šaddan oassin Deanušaldi historjjás.
