Manne lea soavvilis unna ráiggáš njuokčamis, ja manne gohčodit muhtun olbmuid “soavvelnjálbmin”? Dá lea máinnas dan birra: 

Guolit ráđđádalle. Mo galget čiehkat meađđemiiddiset ja gođđosajiideaset olbmo ovddas.
     Olmmoš jearai hávggas:
     – Gos du gođđosadji lea?
Hávga ii vástidan maidige, muhto njuolastii eret.
     Dasto jearai luosas:
     – Gos du gođđosadji lea?
Luossa časkkii beahcehiin čázi ja vuodjalii eret.
     Ja nu jearai juohke guolis iešguđe ge gođđosaji, muhto ii ožžon diehtit.
Viimmat oinnii soavvila vuodjamin gáddeguora, ja álggii hállat dainna ja dajai:
     – Don, geas nu stuorra galba lea sealggis, dieđát gal máŋga muitalusa.
     Soavvil liikui dasa ja álggii sártnodit olbmuin, guhte jearadii buot guliid gođđosajiid. Soavvil muitalii buot guliid gođđosajiid. Muhto ii jearran olmmoš soavvila iežas gođđosaji birra. 
     Soavvil geas lei hálo muitalit buot maid diehtá, ii máššan muitaleames iežas gođđosaji ja dajai:
     – Mu gođđosadji lea jogašnjálmmis.
     De suhtaiga hávga ja vuskkon ja válddiiga soavvila gitta ja ráiggaiga njuokčama dan šláttarvuođa dihtii. Ain dál ge lea soavvilis uhca ráiggáš njuokčamis.
     Dan dihtii veardiduvvojit buot šláttardeaddjit soavviliin, ja adnojuvvo dat sátni: Don leat soavvelnjálbmi.

Árbevirolaš máinnas.