Luosas leat ollu namahusat agi ja sturrodaga mielde

Geahččot mat namahusaid dahje doahpagiid mat govvejit ee. luosa agi ja sturrodaga:

Diddi lea luosaš mii lea gitta 3 kilo rádjái.
Luosjuolgi lea fas 3-6 kilosaš luossa.

Luosjuolgi ja diddi

Luossan gohčoduvvo dábálaččat dat mii lea badjel 6 kilo, leš dal duovvi dahje goadjin. Dan gohčodit maiddái johtuluossan. Dat lea nu stuoris ahte gávppis makset dan ovddas olles hatti.

Luossa ja diddi

Duovvi lea luossa mas leat meađđimat ja mii gođđá.

Goadjin lea luossaguolli mas lea guoksa (mielki) man cirgeha meađđimiid ala maid duovvi lea luoitán gođđosadjái. 

Čuonžá lea buoiddes luossa mii ii leat gođđoguolli (das eai leat meađđimat, ii ge guoksa) ja gorgŋe johkii čavččabeallái. 

Aage goddán duovi. Govva: Mihkku Solbakk.
Goadjin maid Ivvár Niillas - Nils Porsanger lea goddán 1960-logus. Govva: Priváhta.

Vuorru lea luossaguolli mii orru badjel dálvvi jogas, ruoi-dná ja «fierrá» merrii giđđat. 

Šoaran lea fas dat mii orru jogas badjel dálvvi, manná merrii giđđat ja gorgŋe buoiddesguollin johkii maŋešgeasi.

Guvžá maiddái gorgŋe johkii maŋešgeasi. Dat lea dábálaččat ditti ja luosjuolggi sturrosaš. Guvžá maid orru jogas badjel dálvvi. Giđđat dat lea ain buoidi, ja boraha. Dalle dat gohčoduvvon gudjorin. Guvžá manná merrii, muhto gođđá sáivačázis. 

Valas lea rávddu hápmásaš. Orru dálvvi mearas, dahje jogain ja jávrriin jos lea gođđan čakčat. Valas lea šealgadat go rávdu, ja veavssit eai leat nu ruoksadat. Dat boahtá das go eanaš áigge eallá mearas. Valas gođđá sáivačázis.

Gudjor man Junne Solbakk Anti lea goddán. Govva: Mihkku Solbakk.