Mearračáhci lea sálttis. Sáivačáhci lea fas ”njálggačáhci”, man mii juhkat. Dat lea jogain ja jávrriin. Jogain ja jávrriin leat iešguđet-lágan guolit. Dat leat sáivačázi guolit. Min guovllu sáivečázi guolit leat goittot dápmot, rávdu, čuovža, vuoskku, njáhká, hávga ja soavvil.
Muhtun guolit leat sihke sáivačázi ja mearačázi guolit. Dakkárat leat luossa, guvžá ja valas. Dat mannet merrii buoidut, vai sáhttet laskat amas nálli nohkat.
Dán háve oahpásmuvai luossa-guollái, lussii.
Lea daddjon ahte luossa lea guliid gonagas. Dat lea vuoibmás ja valis guolli. Nagada njuiket 3-4 mehtera allosaš goržžiid bajás. Ivnnit molsa guolitšuddet agi, orrunbáikkiid ja gođđoáigodaga mielde. Luosa ”čivggat”, luossaveajehat orrot jogas sullii 3-5 jagi ovdal go njidjet merrii. Mearas dat čálget ja sturrot. Go máhccet jogaide gođđat, de bohtet measta álo seamma johkii gos leat riegádan.
Go luossa de gorgŋe giđđageasi johkii dahje Detnui, de lea hui šealgat. Dalledat gohčoduvvo šelgesluossan. Dalle lea luosas rukses cuohppa, dárogillii ”fiskekjøtt”.
Jogas luossa ii bora maidige, vaikko hui mielas sáhttá dohppet vuggii. Dalle lea fáktemin ja geahččamin gođđosaji. Dáhttu gavdnjet eret buot mat leat apmasat (omd. vuokkat), ja dieđosge maiddái eará goadjinluosaid.
Suoidnemánu loahpas, moadde vahku, luossa bánehuvvá. Dalle maid álgá luossa muhttit ivnni dađe mielde go gođđoáigi lahkana. Luossa čuožžugoahtá. Šelges ivdni jávká, ja luosa čuopma (fiskeskinn) ruškkoda. Dalle dat gohčoduvvo čužžonluossan.
Gođđosajis luossa ruoidná, ja rukses cuohppa vilggoda. Orru dálvvi jogas. Giđđat ”fierrá” merrii. Dalle lea hui ruoinnas, ja čuopma lea fas mealgat muddui šelggodan. Dalle dat gohčoduvvo vuorrun.
Lea nu ahte juohke jogas lea iežas luossanálli, dahje iežas-hámat luossaguolli. Deanučázádagas leat ollu oalgejogat, diekkárat go Máskejohka, Buolbmátjohka, Lákšjohka, Ohcejohka ja nu ain. Áiggiid mielde leat hámáiduvvan iežaslágan guollenálit dáidda oalgejogaide. Dat gohčoduvvojit oalgejohluossan
Oalgejohluossa – diddi. Govva: Mihkku Solbakk.
Gávnnat eambbo dieđuid guliid birra dán girjjis: Nils Ole Gaup: Davvi mearaid ja čázádagaid guolit ja njiččehasat. ČálliidLágádus 2010
Gierdevaš oaggu
Go luossa dohppe vuggii jogas, de dat lea hárvenaš dáhpáhus. Luossa ii leat ohcamin borramuša muhto gođđosaji – danne dat hárve dohppe. Danne luossabivdi sáhttá vásihit tiimmuid ja beivviid, ahte ii ba gaikket ge. Danne luossabivdu lea hui gierdevaš áiggeájanas. Dan ferte luossabivdi muittus atnit go oaggugoahtá…
Govva: Mihkku Solbakk.
