Álbmotmáidnasat ja divttat

Luosa juoiggus
Luossa vuodjá čázi botni miel
dat gievrras guolli ja divrras guolli
mii manná
jos livččii čađa eatnan deatnu
De ohpit son manná gitta geahčái
ja čáhpot nu sakka
ja de šaddá nu ahte
ii eambbo bora ge šat
ii heađis ge
Ja máhccá son fas vuolás
gos lea boahtán
ábi viidodagas
gos leat ollu luosat
Ja fas šaddá seamma šealgat
mo ovdal lei
go áhpásis fas boahtá
Go silddiid oažžu borrat
de fas buoidu
ja šaddá seamma láhkai
mo ovdal lei

Dát dajahusat dahje coamit[1] (coapmi-coamit) leat gávdnamis Otto Donner girjjis “Lappalaisia lauluja” mii almmustuvai Helssegis 1876:s, ja almmuhuvvon maiddái J. Fellman II-girjjis, 1906. Dajahusat/coamit govvejit bures dan man deaŧalaš luossa lea leamaš, ja lea, Deanuleagi sápmelaččaide.

Luossa ja sáidi
Lei čakčat, go luossa lei jo geargan gođđamis[2] ja lei njiedjan deatnoráigge vulos guhkás. De gávnnai sáiddi[3] bajás vuodjamin. Luossa jearrá:
– Gosa don vulget?
– Johkii mun vulgen, celkkii sáidi.
– Don johkii vulget? Mainna hámiin don vulget johkii?
– Gal mus lea čáppa hápmi, celkkii sáidi. – Šelges siidu mus lea maiddái.
– Ii dus leat mihkkige buiddiid, celkkii luossa.
– Mus lea buoidi vuoivasis,[4] celkkii sáidi.
– Hei, hei, doinna buiddiin johkii. Eanebuš buoidi mus lea cuohpas[5] dalle go mun vulgen bajás, muhto geahča makkár hápmi mus dál lea!

Sáidi jurddašišgođii: – Gal ii veaje mu vuoivvasbuoidi ollet johkagierragii.[6]
De jorggihii ruoktot ii ge vuolgán šat goassige eambbo.

Sámegiel máinnas man lea merken muitui Johan Balke gii lei Kárášjoga suohkanbáhppa 1880-1888.

Báiki gos soai gávnnadeigga, gohčoduvvo ain dál ge Sáidenjavvin, aiddo Sieiddá bokte. Sáidenjavvi álgá Deanušaldis vulos. Muhtun sieiddálaččat gohčodit dan otne maiddái ”Sieiddánjavvin”.

Luossa ja vuskkon
Luossa ja vuskkon[7] gávnnadeigga guoikka vuolde. Vuskkon rábmogođii:
– Mun lean buot gievrramus guolli vuodjat.

Luossa álggos veaháš imaštalai. Dat árvalii:
– Vuoi du, maid rábmot! Maid moai dás nákkátalle. Buoremus lea ahte moai iske, goabbá lea gievrrat.

Álggos vuskkon ii dan ádden. Dat jearai luosas:
– Mo moai dan iske?

Luossa čilgii:
– Moai vuodjaletne gilvvu guoikka oaivái. Goabbá lea ovdal guoikka oaivvis, de dat lea gievrrat vuodjat.

Vuskkon smiehtai vuos dan. Dan maŋŋil dat dajai:
– Dat lea áibbas riekta.

Luossa ja vuskkon manaiga bálddalaga. Soai vuodjaleigga áibbas oktanaga. Gievrras luossa fađustii beahcegiinnis čázi ja manai vuskkona ovddabeallái. Gávvilis[8] vuskkon doapmalii luosa báldii. Dat gáskkestii bastilis bániiguin luosa beahcegii ja doalai das gitta guoikka oaivái. Eará guolit oidne dan ja imaštalle. Dat eai diehtán mii lea gažaldagas.

Luossa bođii guoikka oaivái. Dat jorggihii birra ja geahčai vulos, ahte oidno go vuskkon. Ii oidnon vuskkon. Luossa čurvii:
– Gos leat vuskkon?

Vuskkon lei luoitilan luovus luosa beahcegis dalle go luossa jorggihii birra. Doppe vuskkon čurvii:
– Mun leamaš lean dáppe guoikka oaivvis juo sakka ovdal go don.

Vuskkonis lei hirbmat suohtas go oinnii mo luossa heahpanii.[9]
Luossa imaštallá velá dál ge mo vuskkon nagadii su vuoitit.

Sámegiel máinnas. Antti Outakoski: Samekiela kiellaoahpa. Helsinki 1950.

Luossa ja čiekčá
Guolásteaddji oinnii joga alde garra čáhceborgga. Mas dat bođii? Allagasas áimmus sattáhalai[10] stuorra čiekčá.[11] Čázeoaivvis vuojadii luossa. Čiekčá oinnii luosa. Nugo njuolla dat luoitádii[12] allagasas vulos. Bastilis gaccaiguin dat čárvii luosa čielgái. Čiekčá geahččalii bajidit dan čázis bajás. Muhto luossa lei dasa menddo lossat. Dalle čiekčá vikkai luvvet gaccaidis luosas. Muhto dat ledje menddo nannosis. Luossa gesii vašálaččas čázi vuollái. Nu hávkkai čiekčá. Muhto ii luossa ge beassan luovus jápmán čievččás. Muhtin áigge geažis luossa ge jámii ja badjánii čázeoaivái. Guolásteaddji fidnii stuorra sállaša.[13]

Sámegiel máinnas. Antti Outakoski: Samekiela kiellaoahpa. Helsinki 1950.

Bálddis ja diksu
Bálddis[14] ja diksu[15] gávnnadeigga muhtumin. Diksu jearai báldás:
– Manne don leat nu leabbanan?

Bálddis celkkii:
– In mun gille vástidit dakkáriidda go don leat.

Diksu suhtai ja botnjalii báldá čalmmiid niskái. Muhto bálddis olahii vel spežžet beahcehiin divssu bealje vuollái. Danne lea divssus čáhppes dielku.

Goappašagat oaččuiga mearkka dan deaivvadeames.

Sámegiel máinnas. Johan Jernsletten: Galka, 1976.

Guliid čoahkkin
Guolit ledje gávnnadan muhtun deatnonjálbmái. Dasa ledje boahtán sáivaguolit[16] ja mearraguolit. Sii álge sártnodit dan birra gii buoremus lea.

Vuos álge mearraguolit. Bálddis lei vuosttas. Dat dadjá:
– Mun lean govdat ja gievra. Mu ii leat álki gitta oažžut. Mun gaikkun juohke duorggu.[17] Mus lea eambbo biebmu go geas ge earás. Son guhte mu oažžu, son ii nealggo.

Dorski[18] lei nubbi sárdnut:
– Don gal, bálddis, biebmat gos don gávdnot. Muhto mun lean biebmun juohke dálus juohke vuonas. Vel sis-eatnama olbmot ge dihtet gii mun lean.

Sáidi dajai:
– Mun lean birra jagi olbmuid biebmu. Dalle goas dorski vuoivvas ii borat, dalle lean mun buot bevddiid alde.

Háhká[19] oaččui sáni:
– Bálddis gal lea buoidi. Muhto olbmot lohket ahte mu oaivvi sis lea eambbo buoidi go geafes olbmuid áittis.

 Luossa válddii sáni:
– Mun lean juohke beavddi buoremus biebmu. Mun lea oahpis juohke vuonas. Mun dádjadan[20] menddo áhpái.[21]

Luosa suoivanis lei unna guoláš. Dat lei seamma šealgat go luossa. Dat liikui bures dasa maid luossa dajai. Guvžá[22] diđii ahte eai gallis earuhan su luosas.

De galge sáivaguolit sárdnut

Dápmot[23] lei vuosttas. Dápmot dajai:
– Mun lean deanu, joga ja jávrri dábáleamos guolli. Gii bat mu ii dovdda. Jávrebivdi gillá[24] buot lágan dálkki mu dihte. Muhto in mun leat nu álki oažžut mun ge.

Čuovža[25] oaččui sáni:
– Mun lean eanaš jávrriin ja vel ollu jogain ge. Mun dohkken vuoššat, bassit ja sáltet.

Hávga[26] doalai dán sártni:
– Mun lean jávrri stuorimus guolli. Mus ballet buohkat, sihke guolit ja olbmot.

Rávdu[27] maid lei boahtán čoahkkimii. Dat ii liikon go hávga lei das. Rávdu dajai:
– Mun ledjen dáid jávrriid ja jogaid vuosttas guolli. Mun bohten ovddimus buohkain. Mun lean sáivaguolli, muhto mearračáhci ii leat munnje amas.

Luossa oaččui fas sáni. Luossa lea maiddái sáivaguolli. Luossa dajai:
– Mun vuojan buot stuorimus guoikka bajás. Mu ii doala dat gasimus oarra.[28] Mu ii cakka eará go dat stuorimus gorži. Mun lean sihke mearračázi ja sáivačázi šealgadeamos ja čábbaseamos guolli.

Buot guolit ledje sárdnon. Guolit ledje ovtta oaivilis, ahte luossa lea guliid  gonagas. Luossa dovdá buot guliid mearas ja jogain ja jávrriin, ja dat fas dovdet luosa.

Sámegiel máinnas. Johan Jernsletten: Galka, 1976.

Soavvilnjálbmi
Oktii guolit čoahkkanedje ráđđádallat dan birra, mo sii galget doallat čiegus meađđemiiddiset^[29] ja gođđosajiideaset^[30] olbmo ovddas.

Olmmoš jearai hávggas:^[31]
– Gos du gođđosadji lea?

Hávga ii vástidan maidige, muhto njuolastii^[32] eret. Dasto jearai luosas:
– Gos du gođđosadji lea?

Luossa časkkii beahcehiin čázi ja vuodjalii eret.

Ja nu jearahalai olmmoš juohke guolis iešguđege gođđosaji, muhto ii ožžon diehtit ovttas ge. Viimmat oinnii soavvila^[33] vuodjamin gáddeguora ja álggii hálahallat[34] dan ja dajai:
– Don, geas nu stuorra galba^[35] lea sealggis, dieđát gal máŋga muitalusa.

Soavvil várra liikui dakkár sáhkii ja álggii hui mielas olbmuin háladit.[36] Na olmmoš jearahii buot guliid gođđosajiid, ja soavvil muitalii buot guliid gođđosajiid. Muhto olmmoš ii jearran soavvila iežas gođđosaji birra.

Muhto soavvilis lei hállu muitalit buot, maid jo diđii, ja danne son ii máššan muitaleames iežas ge gođđosaji birra. Ja nu son dadjá ge:
– Mu gođđosadji lea jogašnjálmmis.

De suhtaiga hávga ja vuoskku^[37] ja válddiiga soavvila gitta duđđuma^[38] várás. Soai bijaiga soavvila njuokčamii ráiggi dan šláttarvuođa dihtii. Ja danne lea ain dál ge soavvilis uhca ráiggáš njuokčamis.

Dan dihtii veardiduvvojit buot šláttardeaddjit soavviliin, ja dalle adnojuvvo dát sátni: Don leat soavvilnjálbmi.

 Álbmotmáinnas: Lohkamušak, 1972.

[1] coamit=dajahusat: joiketekst.

[2] gođđat: gyte.

[3] sáidi: sei.

[4] vuoivvas: lever.

[5] cuohppa: fiskekjøtt.

[6] Johkagiera: øvre ende av elv.

[7] vuskkon, vuoskku: uer.

[8] gávvil: listig, slu.

[9] heahpanit: skjemmes, skamme seg.

[10] sattáhallat: sveve, kretse.

[11] čiekčá: fiskeørn.

[12] luoitádit: stige ned.

[13] sálaš: utbytte, fangst.

[14] bálddis: kveite.

[15] diksu: hyse.

[16] sáivaguolli: ferskvannsfisk.

[17] duorgu: fiskesnøre.

[18] dorski: torsk.

[19] háhká (Kr.) (P: vuskkon, vuoskku): uer.

[20] dádjadit: finne fram.

[21] áhpi: hav, storhav.

[22] guvžá. sjøørret.

[23] dápmot: ørret.

[24] gillát: gjennomgå, lide, tåle.

[25] čuovža: sik.

[26] hávga: gjedde.

[27] rávdu: røye.

[28] oarra: snøre, line.

^[29] meađđen: rogn.

^[30] gođđosadji: gyteplass.

^[31] hávga: gjedde.

^[32] njuolastit: pile.

^[33] soavvil: harr (Kr: hárri).

[34] hálahallat: prøve å få til å snakke.

^[35] galba: her: skjold.

[36] háladit: konversere, samtale; hállat: snakke.

^[37] vuoskku, vuskkon: abbor, uer.

^[38] duđđut: tysse på (svakere enn šiggut).