Árbevirolaš luossabivdu 
Bajit Kárášjogas

Hánssa Hánsa/Hans Fr. Solbakken

FIERBMEBIVDU BAJIT KÁRÁŠJOGAS

Luossabivdu olles Deanučázádagas lea leamaš ovddeš áigge dehálaš áigáiboahtu guovllu ássiide, nu maiddái Bajit Kárášjogas. Bivdu lea rievdan dađistaga go olbmot háhke ja ožžo buoret ja ođđa bivdoreaidduid nu go firpmiid, vuokkaid ja stákkuid.

Bajit Kárášjohka álgá 16 km bajábeal Kárášjoga márkana, Njálbmeguoikkas bajás, johkaleagi gitta Šuorbmogoržái Kárášjoga gierragis ja Gastajávrriide Bávttajogas.

Luossa lei dat guolli leagis mii buvttii birgejumi olbmuide lassin veahá šibitdollui ja boazodollui. Luossabivdu lea áiggiid čađa leamaš nu dehálaš ahte dán vuohttá dán áigge báikenamain, luossanamahusain ja ovddeš ássanguovlluin. Olbmot ásaidedje dakkár guovlluide gosa luosat geasi ala čoahkkanedje, ja guovlluide gos ledje bivdosajit.

Erenoamán dehálaš lei nuohttebivdu danin go dát lei bivdovuohki mii buvttii stuorit šállaša go buot eará bivdovuogit nugo golgadeapmi ja goatnilfierpmit. Gal olbmot geavahedje buođuid maiddái, muhto buođđun lei dakkár bivdu mii gáibidii ollu barggu sihke buođđumii ja čázi mielde dán divodit.

Fierbmegovddohagat muoras dahkkon ja ieš fierbmi fas hámppas dahje ruoiváin ráhkaduvvon.

Ovddeš áigge fierbmi, buođđogeađgi gisson beassi sisa.

BIVDOVUOIGATVUOHTA

Johkaleagi ássiide eai leat eiseváldit goassege almmolaččat addán makkárge bivdorivttiid, muhto johka-ássiin lei nu áddejupmi ahte sis lei riekti ávkkástallat luosa ja joga. Nugo ieža johkaleagi ássit lávejit lohkat, mis lea oassi luossabivdui. Vaikko vel ii lean gosa ge čállon ahte sis lei dát riekti, de lei riekteáddejupmi nu ahte dušše sii galge beassat ávkkástallat dán riggodaga ja valljivuođa.

Kárášjoga leagis ledje dálut Njálbmeguoikkas bajás gitta Beaivvašgieddái ja 9 km bajás Bávttajoga, ja buohkain lei seamma vuoigatvuohta bivdit miehtá joga, ii dušše iežaset dáluid lagašguovlluin. Ledje 20 dálu mat ná juogadedje bivddu, ja dávjá sii bivde fárrolagaid ja searválagaid. Johkaleagis ásse ge gaskal 150 ja 200 olbmo. Lassin johkaleagi ássiide lei bivdoriekti bearrašiin geain lei geassesadji dahje geasseorohat johkaleagis, sullii 30 oasálačča.

Vaikko vel riikka eiseváldit eai lean goassege dohkkehan eaige čálalaččat dáid olbmuide addán dákkáraš vuoigatvuođa, de báikkálaš eiseváldit nugo leansmánnet bures dihte mo olbmot bivde. Nuppiin sániin de ledje leansmánnet dohkkehan bivddu ja bivdovugiid ja eaige beroštan bearráigeahččat nu garrasit ja dárkilit. Leansmánne sáhttolaččat ledje aivve fal johkaleagi ássit ja go leansmánne diŋgui sáhtu moadde vahku ovdal mátkki, de han dát sáhka leavai oalle johtilit. Leansmánnet maiddái eai láve sahtedaga bivdobáikái boahtit.

Dávjá bisánedje vulobeallái bivdobáikki gáfestallat ja boradit ja nu bállejedje bivdit rohttet eret bivdosiid ovdal go leansmánne joavddai.

Dalá olbmot eai buriid čalmmiiguin geahččan dakkáriid geat vuollejogas bohte sin guvlui bivdit. In leat gullan ahte sii váide dáid olbmuid, muhto sáhka manai johtilit ahte duot ja dát olbmot eai doahttal leagi ássiid vuoigatvuođa. Guovllu ássit eai searvan dáidda bivdiide, ja muitaluvvo ahte soames olmmoš ii goassege dohkkehuvvon leagi ássin ja oasálažžan. Nu son ii ožžon makkárge veahki.

Vuoigatvuhtii gulai maiddái ahte eai olbmot bahkken earáid gaskii go ledje bivdimin. Lei áibba dábálaš jearrat heive go bivdit dás dahje jearrat váldet go su searvái.

Fierbmegovddohat ráhkaduvvon 1827:s.

Leahppi lei anulaš fierbmebivddus, dása ii lean roahkan nu vuogas.

Dát dáhpi jávkagođii go vierrásat bivdigohte joga 1960-, 1970-logus, ja dálá áigge eai leat gallis geat doahttalit dán vuoigatvuođa. Dán áigge leat nu ollu vierrásat johkaleagis, ja sii leat ráhkadan sin iežaset vieruid ja dábiid mat leat áibba apmasat guovllu ássiide.

Dán áigge leat nu leavvan amas bivdit leahkái ahte árbevirolaš bivdu ii báljo gávdno ge šat. Leat áibba moattis geat ain suhppot fierpmi iežaset dáluid lahka. Buođđobivdu ii šat gávdno ja seamma lea golgadeapmi ge, oalát jávkan. Dasa lassin leat riikkaeiseváldit ja johkahálddašeaddjit oalát gieldán nuohttuma. Dasa lassin eai dohkket hálddašeaddjit guovllu ássiid ovddeš rivttiid. Sii leat massán vuoigatvuođaideaset vearrásiidda. Johkaleagi ássit eai ane oba vearan ge bivdit, go vierrásat eai bállet bivdobáikki vuoiŋŋastit dahje orustit.

Gáržžes bivdobáikkiid guđđet luosat go eai bálle, náđđot čiekŋalasaide dahje luitet vuollelii.

Dán áigge eai leat šat earát go sii geat leat vásihan ja bajásšaddan dalá riekteáiggis, geat ain doahttalit ovddeš bivdorivttiid ja dábiid. Sii eai bahkken eará bivdiid ovdii ja eaige gohtten lahka dáluid ja earáid bivdoguovlluid.

Dološ govva Ráitegoržžis. GOVVA: Facebook.

BIVDOÁIGGIT

Ovddeš johkaleagi ássit eai gallii álggahan luossabivddu ovdal jonssoha. Lávejit lohkat ahte ii leat gánnehahtti bivdit go de lea soaittáhagas ahte luosa fidne. Soapmásat bivde dan nu gohčoduvvon jiekŋaluosa moadde vahku maŋŋá go jiekŋa lei mannan, muhto dán maid dahke vissis sajiin sivas go árra geasi ledje nu ollu vuorrut mat darvánedje vuggii. Jiekŋaluosa galggai bivdit garra guoikkain dahje goržžiin, go doppe vuorrut eai nákcen vuodjat garra rávnnji geažil. Vuorru lei nu dehálaš ahte dán ii galgan goddit, dan galggai johkii fas luoitit dakkár sajiin gos lei garra rávdnji nu ahte deivet merrii mannat.

Govva: Stuorragorži Kárášjogas lei báiki gos jiekŋaluosaid galggai oaggut.

Lávejit lohkat ahte vuorrut leat dat guolit mat leat ofelažžan luossaveajehiidda. Jus vuorruid goddá, de eai deaivva veajehat mannat merrii. Maiddái golgademiin vurde dassá go vuorrut ledje luoitán vulos. Dušše fal goatnilfierpmi suhppo lahka iežaset dálu nu ahte fidnejit varas luosa.

Áidna bivdu mii álggii árrat giđđadulvvi áigge, lei sáimmastallan niittuin ja mohkiin. Dalle bivde čuovžžaid, hárriid, hávggaid, vuskkoniid ja soames dápmoha. Deháleamos dán bivddus lei fidnet varas čuovžža ja seammás bivde eret guliid mat sáhtte bilidit luossanáli go borre sihke luossaveajehiid ja luossameađđemiid.

Giđđadulvin bivde olbmot sáimmaiguin eará guliid, earret luosa. Dá mu eanu, Márgget John Niillas, loahppa 1960-logus, guhte bajásšattai Luossajávrris Kárášjoga leagis.

Ieš luossabivdu ii láve álgit ovdal suoidnemánu álgo vahkus dahje jonssotáigge jus johka lei bivdinčázis. Ja de lei sáhka nuohttebivddus, go nuohttebivdu lei dat bivdovuohki mas lei vejolašvuohta fidnet sihke ládjoluosa ja dálveluosa.

Nuohttebivdu lei maid dakkár bivdu ahte ii buot sajiide ábuhan dušše fal suhppet nuohti ja geassit dán fárpái. Lei hui dehálaš dovdat nuohttesaji, diehtit rávnnji, dovdat jogabotni nu ahte nuohtti ii darvánan geđggiide ja eará vavdasiidda, ja dieđusge diehtit gokko fárppi galgá váldit gáddái.

Beaivváš lei maiddái hui dehálaš bivdui. Sivva dása lea ahte luossa ballá beaivváža guvlui, leaš iđit, iđitveaigi, gaskabeaiáigi dahje eahketveaigi. Eai ovddeš áigge bivdán bivdobáikki jus beaivváš ii lean dan guovllus gosa fárppi gáddái galge váldit.

Nu ledje dihto bivdoáiggit goas guđe báikki bivde. Muhtin buori bivdobáikkiin ledje máŋga fárpesaji ja nu eai dárbbašan ge bivdit mannat dađi dobbelii bivdit, go nuohttefatnasiin lei lossat johtit erenoamážit dan áigge go olbmuin eai vel muhtuvrrat, aivve fal goarkŋu johtit.

Mihkkala Sámmul čollemin luosa goddon fierpmis badjin Kárášotleagis 1960-logus.

Čáhci mearreda bivddu

Luossabivdit ledje hui dárkilat čázi ektui. Jus geassedulvi lei, de eai atnán veara oba bivdit ge eará go goatnilfirpmiin.

Lávejit lohkat ahte geassedulvi háddje luosaid, ja de lea bahá nealggi gillát. Danin lei vuosttaš maid dahke go ollejedje bivdobáikái, de bidje mearkka diđoštit lea go coahkumin vai dulvamin. Bassenmuora gasu muora čuggejedje johkabodnai sátkui, dása sárastedje niibbiin mearkka ja čuggejedje dán johkabodnái sárastuvvon mearkka rádjai. Dán fitne ain geahččamin, leago sárastuvvon mearka čázi vuolde dahje bajábealde čázoaivve. Nu bohte diehtit leago coahkumin dahje dulvamin. Vaikko vel juste bivdobáikkis ii arván, de sáhtii garra arvi badjelis joga dagahit dulvvi. Áhččerohkki láve dán álo dahkat go bisáneimmet bivdit, leažžat dal firpmiiguin dahje vuokkain bivdimin.

Jus beare ollu čáhci lea, de ferte válljet bivdosa ja bivdinsaji čázi mielde. Muhtin sajiin ii leat ávki bivdit jus beare dulvvis lea, eará sajit sáhttet leat buorit go dulvvebuš lea.

Rávdnji maiddái rievdá jogas čáhcehivvodaga mielde. Njavit gos illá coahkin dahká rávnnji, sáhttet leat dulvvebun beare rávnnjas bivdit.

Nu rivdet mohkit, dabbalat ja savvonat ge. Mohkiide sáhttá šaddat jorri rávdnji dulvin, ja sáhttet maiddái šaddat ođđa mohkit coages gárguid vulobeallái. Nuppiin sániin de fertet diehtit ja dovdat bivdobáikkiid gos ja goas heive bivdit. Bivdit dihte maiddái ahte dán ja duon čázis sáhttá aivve fal vissis guovlluin bivdit, iige ábut juohke saji suhppet.

Luosat mat oidnojedje, muitaledje maiddái lea go arvi vuordimis. Jus luosat ihtaladdet dahje njuikot bajás guvlui joga, de lea vuordimis dulvi ja dán dihte bivdit. Luossa dovdá dákkáraš geassedulvvi jándora dahje guokte ovdal go dulvagoahtá. Jus nu láhttejedje luosat, de fertii johtilit suhppet bivdosiid ovdal go luosat guđđet bivdobáikki.

Seammás go fáktejedje čázi, de vákšo dihttojit go luosat ja maiddái makkár luosat. Sii maiddái diđoštedje eará bivdiin leat go luosaid oaidnán ja gos.

Lei oalle dábálaš jearralit; “Beađđá go čázi”? go eará bivdiid deive. Beađđat čázi mearkkaša ahte guolli dahká báru, luovččáda, njuike dahje eará láhkai ihtá čáz-oaivái. Jus fal beare luovččáda, de lei oalle sihkkar ahte báikkis leat stuorra guolit. Geavahuvvo maiddái dan oktavuođas “goddo go luossa”.

Luosat njavvejit

Suoidnemánu gaskamutto de álget luosat njavvet. Eai šat vuoja dađi badjelii. Sii leat joavdan iežaset riegádanbáikái ja gođobáikái.

Stuorit jávrrit ja savvonat Kárášjogas leat oarjjás/nuorttas. Iđitveaigge leat luosat gávdnamis vuollin savvonis dahje jávrris, doppe gos beaivváš lea, eahketveaigge fas badjin go beaivváš báitá vulos joga. Nu dihte bivdit gos luosat álohii leat ja álkiduhtii bivddu. Jus áigo bivdit guoikka- dahje njavveoivoža, eai mannan goassege fatnasiiguin iđitveaigge bajás. Sii manne eahketveaigge dahje losášáigge bajábeallái vuordit iđitveaigge. Seamma dahke jus eahketveaigge galge bivdit, eai luoitán fatnasiin vulos eahketveaigge.

Buot buoremus lei bivdofatnasiiguin mátkkoštit losášáigge, go dalle ledje luosat gasku savvona dahje gasku jávrri ja iige lean bahá luosaid baldit eret bivdobáikkis.

Losášáigi lea dat áigi diibmu logis guovtti golmma rádjai, leaš dal gaskabeaivi dahje gaskaidja. Losášáigge ii sáhttán galle báikki bivdit. Fertii leat dakkár gáržžes báiki ja gosa eahketbeaivváš ja gaskaija beaivváš ii oidno.

Nuohttebivdu lei čadnon vissis áigái báikkis báikái. Juohke bivdobáikkis lei dihto áigi goas bivde ja lei áibba moatti sajis ahte sáhtii bivdit vaikko goas.

Buddogeađgi mii lea beasse-seahka sisa gorrojuvvon.

Fierbmi ja fierbmeosiid namahusat

Fierbmi ja sáibma leat dahkkon máŋgga osiin. Juohke oasis lea sierra namahus ja fierbmenamma maiddái muitala makkár bivddus dát lea.

Sáibma lea dat fierbmi mii lea seakka árppuin mordojuvvon, go dát ii galgga geavahuvvot eará go smávva guliide, hárriide, dápmohiidda, rávdduide, čuovžžaide ja vuskkoniidda. Sáimma eai suhppon dakkár sajiide gos luossa sáhtii darvánit, go de han lei bahá gaikánit.

Luossafierbmi lei mordojuvvon gasit árppuin go sáibma. Njaŋggofierbmi dahje goatnilfierbmi lea fierbmi maid suohppu ovtta sadjái, dábálaččat goatnilii. Dát fierpmit eai leat nu nannosat ahte dáid sáhtii geavahit golgadahkan dahje nuohtte-oassin, maiddái vuollereašmin. Ja badjereašmi lei rašit. Vuollereašmi dan mađe lossat ahte bissu botni alde, muhto seammás nu geahpas ahte lei álki loktet fierpmi.

Golgadatfierbmái geavahedje ain gasit árppu go goatnilfierbmái. Golgadagas galggai lean nana vuollereašmi nu ahte ii gaikán go roahkkasattai geđggiide ja mealgat losit vuollereašmi go goatnilfierpmis.

Nuohttefierbmái geavahedje ain gasit árppu go golgadat-fierbmái sivas go fierbmái eai galgga guolit darvánit ja sorrot. Nuohtis lea maiddái nuohttebahta gosa guolit loahpas gártet. Nuohttebahta lea dat oassi nuohtis mii maŋimuš váldo gáddái dahje fárpái ja lei ráhkaduvvon dego seahkka, badjereašmi čadnon oktii 3-5 mehtera, seamma láhkai lei vuollereašmi nu ahte gárttai seahkkan. Nuohtti dábálaččat lei 100 mehtera guhku, ja nuohttebađa bidje 60 mehtera fávlelii nuohttegeaži.

Sihke sáimmas ja fierpmis leat 3 oasi. Vuolemuš oassi lea vuollereašpmi, bajimuš oassi mii govdu, lea badjereašpmi. Dán guovtti reašmmi gaskkas lea vuoksa, masa guolit galget darvánit.

Sáimma ja fierpmi čikŋodat daddjo vuoksaguovdodaga mielde, guovttemehtera govddu vuoksa lea 2 mehtera čieŋu. Coages sáimma dahje fierpmi lohket vuovsseheapmin, čiekŋalis fierpmi fas vuoksás fierbmin.

Sáimmas leat vuoksaráiggit baskkit, 20 mm 55 mm, ja fierpmis fas galjit 55 mm 70 mm:ii.

Bivdui ráhkkanit.

Go de čáhci lei dan muttos ahte sáhtii bivdit, de álge ráhkkanit bivdui. Ledje ollu barggut mat galge dahkkot ovdal go nuohtti lei bivdinláhkai.

Nuohti dieđus ledje giđđabotta čiktán ja divodan. Ovdalis bivddu lei álgit bestagaid ráhkadit, okta bestat ain ja juohke mehterii. Bestagaid geavahedje čatnat buttuid ja dása geavahedje heivvolaš geđggiid. Jorba guhkedáleš geđggiid maid bestagain čatne nuohti vuollereašmái.


Bestagain čatne buddogeđggiid sihke nuohti ja oahcá vuollereašmái.

Bestagaid dábálaččat ollejedje nu ahte šearrájit ja nu baldet luosaid mannamis vuolil nuohti. Buddojuvvon nuohtti gárttai lossat, go juohke mehteris lei kilo dahje guovttekilosaš geađgi. Oktan buttuiguin nuohttedeaddu johtilit šattai máŋga čuohte kilo. De ii lean go goargŋulit bivdobáikái. Nuohttefatnasa lei lossat goargŋut go das lei deaddu, earret nuohtti de ledje liige buttut ja bestagat lassin eará gálvui.

Bivdobáikái go ollejedje, álge vákšut leat go guolit guovllus. Soapmásat ledje dáinna vákšumiin dárkilat ahte dihte juste guollelogu ja maiddái sturrodaga. Vuosttaš suhppemis sáhtte oaidnit leatgo fidnen buot guliid nuohttái, jus nu lei ahte válljejedje guliid, suhppejedje nuppes.

Muitaluvvo ahte lei okta almmái nu dárkil lohkat luosaid bivdobáikkis ahte sáhtii muitalit ahte duot ja duot ii leat nuohttebađas, ja de ii lean go nuppes fas suhppet nuohti.

Nuohttebivdu lei álo oktasaš bargu go dasa adnojedje máŋga fatnasa, unnimusat dárbbašedje guokte eará fatnasa, dábálaččat ledje golbma eará fatnasa bivddus.

Nuohttefanas bázii álo suhppenbáikái, moadde fatnasa manne bajás joga gavdnjet guliid vulosguvlui go beaivváš lei vuollin joga. Okta fanas manai veahá vulobeallái fárpesaji ja bijai oahcá, nana fierpmi rastá joga nu ahte guolit eai beassan meattá dán. Maiddái oahcá ledje budden bures nu ahte luosat eai nagodan dán loktet vuollebeale go bajil ledje baldon. Go oahcá duohkái čoahkkanišgohte luosat, lei áigi suhppet nuohti. Fatnasat mat leamaš badjelis gavdnjemin luosaid, manne dál nuohti ala, okta nuohttebađa bokte, okta ieš nuohti alde ja okta fanas nuohti siste guhte mearredii goas nuohti galge geassit álgit, goas bisánit ja goappá geaži nuohtis galgá johtileabbot geassit. Fatnasat mat ledje nuohti alde, galge váruhit ahte nuohtti ii darván dahje vavdan. Jus nu gárttai, fertejedje nuohti gálgat vavdasis ja váruhit ahte eai lokte nuohti ja ribat guliid eret nuohtis.

Dát lei dehálaš bargu ja ledje ge fatnasis olbmot geat dovde jogabotni. Sii dihte juste makkár vavdasat leat ja gos dat leat ja dihte de nuohti loktestit veahá nu ahte čierasta badjel.

Jus eai lean duđavaččat sállašiin, de manne badjelii dahje vuollelii ja bivde fas, seamma láhkai, dassá go ledje dan mađe guliid fidnen ahte buohkaide lei ládjoguolli ja dálveguolli. Dáid olbmuin ii lean dábálaččat dilli nu olu áiggi geavahit bivdui, go sis ledje geassebarggut mat galge dahkkot ovdal go dálvagoahtá.

Jus ledje bivdimin dakkár báikkis gos olbmot ásse eaige lean mielde bivddus, de bovdejedje sin searvat, ležžet dal bivdit dahje eai. Muitaluvvo ahte bovdejedje mu ádjá, Márgget Jovnna oba gáfe ge vuoššat dan botta go bivde su dálu lahka, go áddjá lei nu boaris ahte ii nagodan mielde leat bivddus. Go sállaša juogadedje, adde áddjái seamma oasi sállašis go ieža ge ožžo. Nu ledje ge dalá govttolaččat, sii dolvo maiddái guliid dakkáriidda geat ieža eai šat sáhttán bivdit go sin oaidnu lei ahte luosat leat oktasaš luondduriggodat maid juogadedje eará oasálaččaiguin. Oasálaččat ledje buohkat geat orro johkaleagis ja vel sii geain lei geasseorohat johkaleagis.

Stággobivdu

Stággobivdu Kárášjogas ii leat nu boaris go fierbmebivdu. In leat gávdnan sihkkaris dieđuid goas olbmot álge bivdit stákkuin. Muhto gávdnojit museas stákkut soahkemuoras ráhkaduvvon ja stuorra veaikerullat. Mun bealistan in jáhke olbmot šlivgejedje makkárge vuokka fávlái dáin rullain, navddán sii geavahedje dáid suhkamii.

Vuosttaš stággobivdit ráhkadedje ieža stákkuid ja rullaid. Dát bivdoneavvut eai lean dakkárat mainna sáhtii vuokka šlivget fávlái. Danin sii heŋgejedje vuokka duorgogeahčái ja suhke. Vuokkaid maid ii fidnen oastit, maiddái ráhkadedje ieža dahje muhtin guhte lei nu čeahppi dahkat dan ja dinii veahá ruđa.

Devonvuokkat dahje silkeguolit maid geavahedje suhkanbivddus.

Geavahedje veaikki mas ráhkadedje bastevuokkaid, guolečuoma mas ráhkadedje silkeguliid dahje “devon”-vuokkaid. Muhto maiddái dolgevuokkaid ráhkadedje ieža, ja dát vuokkat ledje buoret dan dáfos go dáiguin sáhtii coages sajiid bivdit.

Bastevuokkat dahje basteoaivvit, vuosttaš šlivgunvuokkat.

Šlivgunrullat eai ihtegoahtán ovdal go maŋŋá nuppi máilmmesoađi ja seamma dahke stállestákkut. Dát ledje divrasat oastit ja nu eai suitán buohkat dákkáraš stákku oastit.

Ovdal maŋimuš soađi de fidnejedje soapmásat bambusstákkuid mat ledje eambo sodjil go soahkestákkut, muhto eai vel gávdnon šlivgunrullat, nu ahte sii geavahedje dáid ge suhkanbivdui.

Dolgevuokka geavahedje dušše suhkanbivddus.

Olbmot geain ii lean ráđđi oastit rulla ja stákkuid, dorvvastedje eará vugiide. Ollugat geavahedje šluppoha man birra gesse árppu dahje oara ja vuokka dasa čatne. Dán lei álki ieš ráhkadit. Lei maid álki go stuorit luosa dohppehit, lei dušše fal šluppoha bálkestit johkii ja dán čuovvut. Go luossa váibbai, ii lean eará go dohppet šluppoha fatnasii ja geassit luosa roahkastan muddui.

Áhččerohkki osttii stállestákku ja Reelmaster rulla 1950-logus ja dát nu divrras ahte mun in ožžon luoikkasin dán váldit. In muitte namahusa stállestákkus, dušše ahte lei hui oanehaš dáláš stákkuid ektui.

Johkaosiid namahusat

Johka lea máŋgga lágan. Rávdnji molsašuvvá ja johka dahká mohkiid, čáhci roggá gobiid, buktá geđggiid ja sáddo. Nu leage leamaš vejolaš juohke johka-oassái bidjat namahusa. Guollebivddu oktavuođas leat olbmot namaid bidjan ieš guđet bivdobáikái.

Suhppengárggu dahje suhppennjárga lea máŋgga sajis gávdnamis, nu maiddái fárpi namahusat, nugo Fárpenjárga ja Fárpemohkki. Seamma maiddái oahcá namahusat ja buođđosajiid namahusat. Nu leat maiddái čuovžaluobbalat, mohkit ja gávat ollu sajiin.

Savu lea oassi jogas mii lea oalle guhkki, ain ja golmma geardde guhkit go govddu. Oalle coagis, eanemus moadde mehtera čieŋal ja dábálaš geassečážis lea rávdnji čađa savvona. Lávejit gohčodit guhkes fatnasa “fanas guhkki dego savu”.

Guovtti savvona gaskka lea dávjá njavvi. Eambo rávdnjái go savu, geađgái ja coagis. Geađgesturrodat njavis lea dábálaččat moatti centes moaddelot centte rádjai ja gohčodit gárggu-njavvin, muhto dábálaččat gávdno oalli. Gávdnojit njavit mas ii bálljo leat oalli ja dáid gohčodit “šleđos njavvin”. Báiki jogas mii sulastahttá savvona, guoddá nama dappal.

Dappal lea mealgat oanehat go savu, sullii seamma coagis go savu lea ja dás lea rávdnji čađa. Dappal dábálaččat ii leat go guovttegolmma geardde guhkit go govddu.

Sihke savvonis ja dabbalis sáhttet leat gobit, viidodagas smávvá, logenár mehtera eanemus ja ollu čiekŋalat go savu ja dappal. Hui dávjá lea dákkáraš gohpi goappá nu gátti bealde ja lea rávdnjás njavvi dahje guoika bajábealde. Dulvin jorrá rávdnji gobis ja čiekŋudahttá ja soaitá vel viidudit gobi.

Guoika maid sáhttá leat guovtti savvona dahje dabbala gaskka ja sulastahttá njavi, muhto guoikkas lea ollu garrasit rávdnji. Rávdnji leage fievrredan eret gárgo ja báhcán leat stuorit geađggit. Guoikkaid lei váttis dalá bivdosiiguin bivdit, nugo golgadagain, nuhtiin ja maiddái váttis suhkat.

Guoikkas maiddái ledje stuorra geađggit masa lei bahá darvehit dahje vavdadit fierpmi, danin eai bivdán guoikkaid.

Gorži, namma guoikkain mainna lea gahčahat, okta dahje eambo. Goržžis lea maiddái garra rávdnji, nu garas ahte čáhci lea vahkat, fanas dušše sparaida go dán rávdnjái cokkat fatnasa ja galgá oalle stuorra muhtuvra beassat bajás. Leat dieđusge ollu eambo namahusat johkaosiin maid dás in namut go dát eai leat nu anus bivddu oktavuođas.

Nissonat eai lean nu dávjá mielde luossabivddus ovddeš áigge, dál servet eambogat luossabivdui.

LOAHPPASÁTNI

Dán prošeavtta oktavuođas lean jearahallan 9 vuorrasat olbmo. Sii leat buohkat bajásšaddan Kárášjoga leagis ja vásihan ja leamaš mielde dákkár luossabivddus. Sii leat buohkat ássan johkaleagis ja leat gaskal 72 jagi ja 92 jagi.

Go buohkat eai mieđihan sin nama almmuhit dán oktavuođas, de lean válljen in ovttage namahit.

Giitu Kjell Moen muitofondii prošeavtta ruhtadeami ovddas.

Hálidan maiddái giitit sin geaid lean jearahallan ovddeš luossabivddu birra ja giitu maiddái Sámi VuorkáDávviriidda veahki ovddas.

Ollu giitu DeanuInstituhttii mii hálidii almmustahttit čállosa sin neahtas.

Čállán ja govvidan: Hans Solbakken.