Menu
Aage Solbakk čállán
Beana lea čoraealli, mii lea okta sivain ahte dat lea seatnan olbmo servodahkii.
Beana lea olbmo boarraseamos dáluealli ja danne das leat nu ollu sierralágan hámit.
Gávdnojit beatnagat mat olles agis deddet vuollil kilo ja eará mat deddet badjel 100 kg.
Historjjálaš gáldut čájehit ahte beana lei jo geavahusas áramus kulturservodagain.
Doaba beatnatnálli bohciidii su. 200 jagi áigi.
Beatnagat main lei ovttalágan hápmi, 1800-logu loahpas čohkkejuvvojedje našuvnnalaš registariidda, kennel-servviide, ja nállenamat čuožžiledje.
Otne leat sullii 400 beatnatnáli.
Beatnagat leat dábálaččat oskkáldasat, jegolaččat ja gohccevaččat.
BEANA-doahpaga máddu sáhttá leat bohciidan jo protosámi-finno áigodagas (su. 3500 o.Kr.)
Čálalaš gálduin sámiid beatnagat namahuvvojit vuosttas geardde Johannes Schefferus (1621-1679) ”Lapponica”-girjjis, 1673 (ruoŧagillii 1956). Dat geavahuvvojedje meahcásteamis, ja ledje hui mávssolaččat sápmelaččaide.
Doaba ”lapphund” dahje «sámebeana» lea ođđaáigge namahus. Náli namma lea bohciidan das go ruoŧŧelaččat geavahišgohte sámeguovlluid LAPPLAND namman.
Sámi boazobeana lea čohkabealjat beana. Dat lea viehka uhcci, lea geahpas ja dávggas ja buorrelunddot.
Gitta 1970-lohkui lei boazobeana guođoheaddji deaŧalaš veahkki. Dan sáhtii huhccalit juohke guvlui čohkkestit lávdan bohccuid dárbbu mielde.
Dál lea muohtaskohter, uhcit eanet, váldán boazobeatnaga saji boazo-doalus.
Beanavuodjima gilvvohallan čuožžilii gielká-vuodjimin Alaskas ja davvi Kanadas su. 1910.
Gielkábeanavuodjin lei olympia demonstrašuvdna-gilvun
Lake Placid báikkis USA:s 1932.
Norggas vuosttas beanavuodjin-gilvvut dollojedje 1920-logu loahpas. Lágideaddji lei Soahte-bálvalus.
Norgga Beanavuodjinlihttu vuođđuduvvui 1951:s ja šattai Norgga Valáštallanlihtu miellahttun 1956:s.
Guhkimus reahkabeanavuodjin gilvu Norggas lea Finnmárkkgilvu – Finnmarksløpet mii lea su. 1000 km. Vuosttas geardde gilvvu vuolgga lei Álaheajus 1981:s. Dalle ledje 13 oasseváldi. Guhkkodat lei dalle su. 750 km. Sven Engholm, Kárášjogas eret, vuittii.
(Rámma sisa)
Sámi máinnas beatnaga birra
Beana lei meahcce-ealli. Dat gávnnai ieš biepmu. Gottii dahje ozai ráppiid. Muhto ráppiide čoagganedje eará meahcce-eallit. Gievrrat ealli ribai geanoheabbo ealliin biepmu. Álo lie ballu ja hoahppu.
Beana dolkkai dakkár eallimis. Dat ohcagođii eará eallinvuogi. De deaivvai sápmelačča. Sápmelaš lei ealu čohkkemin. Beana gulai ja oinnii olbmo mo dat vuorrástuvai. Sápmelaš ii ožžon ealu čoahkkái.
Beana ruohtai veahkkin. Dat ciellagođii ja čohkkii ealu. Sápmelaš liikui beatnaga bargui. So dáhtui beatnaga siidii boahtit. Beana vulggii mielde. Sápmelaš attii beatnagii liema ja dávttiid. Dasa liikui beana hui bures. Beana oinnii ahte šielmmá vuolde ledje ollu dávttit ja biergo-binnát.
Sápmelaš jearai beatnaga alcces reaŋgan.
– ¬Maid attát bálkán, jearai beana.
– Maid don vuos dáhtut, dajai sápmelaš.
– Mun dáhtun liema ja dávttiid ja harcabátti go in veaje šat ruohttat, dajai beana.
Nu soai lihtodeigga, sápmelaš ja beana.
Isak Johansen sárggus.
———–
(Govat ja teavsttat)
Sámebeana – «Lapphund» Álddagas Njallavári Suonjar. Govva: Tonje K. Halvari.
Badjeolmmoš Káren–Piera – Peder Larsen Guttorm (1836-1923) ja su beana. Málejuvvon govva gullá su máttarmánnái – Marit Smuk Solbakk.
Ándde-Niljas – Anders Nils Guttorm mánáiguin, herggiiguin ja boazobeatnagiin govvejuvvon 1950-logus. Govva: Noras arkiiva.
Káren-Per Ánde – Anders Persen Guttorm (1879-1969) njuovvamin bohcco. Beatnagat vuordimin biebmobinná. Govva: Noras arkiiva.
Ommot-Ámmon – Amund Utsi (1899-1966) boazo-beatnagiinnis govvejuvvon 1930-logus. Govva: Samemisjonen.
Gádja-Nillá – Nilla Vuolab (1856-1929) beatnagiinnis, govvejuvvon Geavus 1926. Son lei jáválaš badjeolmmoš. Govva: Noras arkiiva.
Ommot-Ánde – Anders Utsi beatnagiinnis, govvejuvvon 1950-logus. Gova oamasteaddji: Margit Utsi Pettersen.
Máre-Ánde – Anders Smuk (1881-1959), bálddas su mánid-máná, Máre beana Hánno. Govva: Noras arkiiva.
Britt Rajala (r. 1953) beatnagiinnis, Peik. Gova oamasteaddji: Eli Rajala Lautz.
Jovsset-Ingvald – Ingvald Guttorm (r. 1934) lea vuolgimin buođu geahččat ja oahppat. Beana lea álo mielde. Govva: Mihkku Solbakk.
Ándaras-Piera – Per Andersen bearrašiinnis ja su boazobeatnagiin, Gárdadis 1947. Noras arkiiva.
Ivvár-Johanas – Johannes Porsanger (olgešbealde) ja su beana Čierggis. Gurutbealde lea Iŋggos-Lásse, Kárášjogas eret. Govvejuvvon 1950-logus. Gova oamasteaddji: Elle Kirste Porsanger.
Iver Iversen (gurutbealde) beatnagiinnis. Son lei Goškesvákkis eret. Noras arkiiva.
Migon. Govva: Synnøve Solbakk.
Gábe. Govva: Mihkku Solbakk.
Gábe. Govva: Mihkku Solbakk.
Beanavuodjin Alaskas 1920-logus. Govva: Alaska universitet.
Aila Sarre šaddan 3:in Norgga meašttirgilvvus – Finnmarksløpet 2010. Noras arkiiva.
Govva: Sarre-bearaš, Deatnu/Tana.
Lei deaŧalaš oažžut mielde beatnaga vuosttas sámi oahppogirjjiide 1950-logu rájes:
Antti Outakoski: Samekiela kiellaoahpa, 1950.
Margrethe Wiig: Samiædnamis/
I Sameland, 1951.
Áddjá vuoiŋŋasteamen reagas. Vielpáguovttos duhkorallamin su birra.
Sárggus: Per Hætta.
Boazosiida boazogeahččiiguin ja beatnagiiguin Ávjovári-Leavnnja guovllus
su. 1730. Knud Leem, 1767.
Kárášjoga boazosápmelaččat čájáhusas Parisas 1878:s. Beana lei dieđusge mielde. Noras arkiiva.
Ávjovári sámi nisu beatnagiinnis su. 1730. Knud Leem 1767.
Sámi dáiddár John Savio (1902-1938) fuolahii maiddái beatnaga boazodoallobarggus.
John Savio: Bajás váriide (Bajas væridi).
